lauantai 2. kesäkuuta 2007

Hollywoodland (2006)

Sain eräänä iltana työt yllättävän hyvään vaiheeseen ja päätin spontaanisti lähteä Niagaraan katsomaan tämän leffan viimeistä näytöstä. Kyllä kannatti.

Pisteeni: ++++ ½ (movielens), 9 (imdb)

Loistavasti näytelty, kirjoitettuu ja ohjattu draama ilahduttaa vanhanaikaisella film noir -tunnelmallaan.


Mistä on kyse? Nuhjuinen, fiktiivinen yksityisetsivä sotkeutuu vahingossa liian syvälle ensimmäisen Teräsmiehen kuoleman mysteeriin.

Hyvää: No niin, tulin äskettäin ylistäneeksi Adrien Brodya ihan erikseen. Lähdetään siis siitä, että hän oli tässäkin hirveän hyvä. Kuin eri henkilö. Ei sielukas ja syvällinen (rooli, johon miehen olemus soveltuu liiankin ihmiselvästi), vaan tyly ja kova. Hollywoodlandin näyttelijäsuoritukset ovat muutenkin aivan huipputasoa, Brodysta aina Ben Affleckiin asti. Affleck on onnistunut kuraamaan maineensa ihmeellisellä tavalla, mutta osoittaa traagisena Teräsmiehenä osaavansa oikeesti näytellä.

Näyttelijöiden työtä tuskin vaikeuttaa se, että heillä on lausuttavanaan mielettömän hyvää tekstiä. Käsikirjoitus on parasta A-laatua, kaunista, mieleenpainuvaa kieltä. (Jonkun mielestä paperinmakuista, koska mun mielestä loistava teksti on aina siitä koristeellisemmasta ja joidenkin mielestä paperinmakuisesta päästä.) Kun tähän vielä yhdistetään ihanan tyylitelty ohjaus, tuloksena on virheetön ja sävykäs menneen maailman tunnelma. Kaikki on ihanan kaukana modernista arjesta. Hollywoodlandissa eletään dramaattisessa 40-luvun film noirissa.
Minut tunnelma tempaisi mukaansa täysin.

Huonoa: Ei paljoa. Toteutukseltaan elokuva oli harvinaisen täydellinen. En tajua, miten se on niin aliarvostettu Imdb:ssä, ja Movielenskin ennusti minulle kerrankin rankasti alakanttiin. (Tästä opimme, että on hyvä idea katsoa leffoja näyttelijöiden vuoksi. Tämäkin olisi muuten tullut katsottua korkeintaan joskus telkkarista, ja olisin menettänyt paljon.)

Mutta sitä huonoa? Mahdollisesti (arguably on sana, jota haluaisin käyttää) se, ettei juoni etene mihinkään kovin dramaattiseen pisteeseen. Zodiacia haukuin kovasti siitä, ettei loppu tuo tyydytystä. Siksi lienee reilua sanoa, että tässä on periaatteessa sama vika. Matka on kuitenkin niin paljon nautittavampi ja tunnelma kautta linjan niin täydellinen, että olo on lopussa paljon tyydyttyneempi.

Kannattiko katsoa? Ehdottomasti.

Ei kommentteja: